Ennen pankkien vahva osaaminen ja liiketoiminnan voitto tulivat korkomarginaalista, nyt viime vuosina markkinoille on tullut sekä yksityisille että yrityksille yksityisiä vaihtoehtoa rahoitukseen, mikä on entisestään vähentänyt pankkien voitonmahdollisuuksia. Lisäksi lait säätelevät pankkien toimintaa huomattavasti enemmän kuin näiden uusien tulokkaiden. Yksityiset lainanmyöntäjät ja nämä uudet netin maksunvälittäjät ovat tulleet juuri sille palvelutasolle, millä pankit ovat viimeiset vuosi sadat saaneet kerätä voittojaan ja rakentaa huikeita pankkisaleja. Nykyään monista pankkisaleista on tehty ravintoloita ja yökerhoja pankkien joko siirtäessä toimintojaan pienempiin tiloihin tai yksinkertaisesti tiivistäessään konttoriverkostoaan.

Hajautetut tietokannat

Nykyhetken talouselämässä heitetään välillä ilmoille kysymyksiä ja pohdintoja pankkien todellisesta tarpeesta tulevaisuudessa. Perinteisen pankkitoiminnan kannalta tulevaisuuden sovelluksen ja esimerkiksi lohkoketjut saattavat vielä pankeilta viimeisetkin ansainnan rippeet. Tulevaisuudessa rahoituksen järjestelyihin ei tarvita pankkeja, tai muitakaan välittäjiä.

Hajautettujen tietokantojen tulemisen todellisuudeksi voidaan kenties kaikkea tietoa tallentaa avoimiin ja hajautettuihin tietokantoihin, joiden avulla sitten kuka ja mikä tahansa voisi säilyttää tietoa erilaisista taloudellisista suhteista, varallisuudesta ja omistusoikeuksista – veloista ja kaikesta mikä liittyy nykyäänkin rahaan ja sen käyttöön ja merkitykseen. Tietokantoihin olisi kaikille turvallinen ja avoin tai tarpeellisesti rajattu pääsy tietoverkossa siten, että kaikilla on yhtäaikaisesti pääsy samaan tietoon, mitä ei voi väärentää. Ajatus on niin monimutkainen ja nykyiseen rahankäyttöömme ja ideologiaamme verrattuna erilainen, että aivan heti ei siitä tule todellisuutta.

Kaupat pankkeina

Väliotsikko on hieman vääristävä, mutta totta on että esimerkiksi netin Alibaba on puhtaasti kauppaalusta, missä myyjä ja ostaja kohtaavat ja tuotteet vaihtavat omistajaansa. Alibaba ei siis ole itse verkkokauppa, se vain mahdollistaa kaupankäynnin. Nykyään se myös tarjoaa tavarantoimittajilleen lainoja. Siitä on siis tullut paikka, missä yritys voi sekä myydä tuotteita, että saada lainaan valmistaakseen esimeriksi varastoon lisää tuotteita, myydäkseen nekin Alibabassa. Samanlaisia suuntaviivoja ja ajattelua edistää alunperin autotallista syntynyt Amazon. Amazonin etu on hirveä määrä tietoa, jonka analysoimalla Amazon voi melko varmasti kertoa käykö sen asiakasyrityksen tuote kaupaksi vai ei. Tähän tietoon peilaten Amazon voi myöntää yritykselle lainaa ja asettaa koron edellä mainitun analyysin osoittaman riskin tasolle juuri oikein. Tällä lainoituksella Amazon ei ainoastaan ansaitse korkotuloja asiakasyrityksiltään vaan myös lisätuloja sillä, että yritykset käyttävät lainoja investointeihin, joiden avulla yritykset voivat myydä entistä enemmän tuotteita Amazonin kautta.

Amazon Loans anoi ensimmäisten kuuden vuoden aika lainoja noin 20 000 yritykselle yhteensä 3 miljardin dollarin edestä ja palvelu on vasta tarjolla Yhdysvalloissa, Britanniassa sekä Japanissa.

Pankit ja digitalisaatio

Pankkien tulevaisuuden ratkaisee se, miten ne pystyvät ottamaan digitalisaation hallintaansa muokatessaan ja kehittäessään palveluitaan. Ihmiset haluavat jatkossa yhä entisestään nopeampia ja suoraviivaisempi palveluita ja ne halutaan mobiilisti. Lähimaksaminen ja mobiilimaksaminen tulevat entistä automaattisemmiksi eikä kohta tarvita kuin ostosten kanssa kaupasta ulos kävely ja kauppa veloittaa ostoskassin sisällön suoraan asiakkaan tililtä – ilman manuaalista maksutapahtuma vaihetta.

Kotoa käsin

Pankkien yksi tehtävistä on toimia neuvonantajina asiakkailleen. Jo nyt tätä neuvonantaja tehdään netissä videoiden välityksellä paljon, ja se tarkoittaa, että tulevaisuudessa pankkineuvojan ei tarvitse kuin laittaa työpuku päälle kotona ja vaihtaa toiseen huoneeseen, jossa on hänen yhteyskoneensa videochattiin ja pankin järjestelmiin, miksi enää kukaan menisi jonottamaan pankkiin? Kilpailun koventaminen on aiheuttanut tämän kehityksen jo viimeisten vuosien kuluessa, ja miksi työntekijää enää kaivattaisiin istumaan konttorille, jos lähes kaikki työtehtävät jo nyt voitaisiin tehdä kotoa käsin – raha liikkuu jo nyt todella harvoin.

Luottamus ja pankkitoiminta

Pankkitoiminta tekee paljon sanan “luottamus” ympärille. Puhutaan, että suomalaisten ja pohjoismaisten pankkien iso kilpailuetu on, että niihin luotetaan. Tarkoittaako tuo lause että muiden eurooppalaisten pankkien toiminta ei olisi yhtä luotettavaa? Mikä asia on sellainen, mikä vie pankilta luotettavuuden? Pankkien toiminta on kuitenkin yksinkertaisesti tallettaa rahaa ja lainata rahaa. Jos pankki hukkaa asiakkaiden rahat, pankin toiminta loppuu, eikä tällaisia pankkeja ole liiemmin ollut viimeisten vuosikymmenten aikan missään päin Eurooppaa, miksi sitten mennään tuolla luottamus-sanalla eteenpäin?

Siinä missä kuluttaja vaatii pankeilta enemmän, haetaan myös uusia finanssipalveluita, jotka sopivat juuri sen ihmisen ja asiakkaan henkilökohtaisiin tarpeisiin, se tarkoittaa, että peruspalvelut pilkotaa osiin ja asiakas voi muodostaa oman kokonaisuuden monista osista. Jatkossa pankki voi toimia suorassa yhteydessä autoliikkeen, rakennuttajan, kaupan kanssa eikä kuluttajan tarvitse miettiä mistä ja kuka sai aikaan rahoituksen – tuote on jo ostettu.